ÄäniopasLouvre

Pariisin sydämessä, aivan rauhallisen Tuileries’n puutarhan kupeessa, kohoaa Musée du Louvre – palatsi, joka on aikojen saatossa muuttunut maailman suurimmaksi museoksi. Tämän ikonisen rakennuksen tarina ulottuu yli kahdeksansadan vuoden taakse, aina myöhäiselle kaksitoistasadaluvulle. Tuolloin Ranskan kuningas Filip August rakennutti paikalle linnoituksen puolustamaan pääkaupunkia. Siellä, missä nykyään levittäytyy upeita taidegallerioita, seisoivat aikanaan jykevät muurit, tornit ja leveä vallihauta.

Koustav Talukdar

Pariisin kukoistaessa neljännentoista vuosisadalla linnoituksesta tuli kuninkaallinen asuinpaikka. Ranskan monarkit, kuten Kaarle viides, tekivät salien loistosta kotinsa. Vuosikymmenten myötä palatsi sai uusia muotoja: jokainen hallitsija muokkasi Louvrea oman aikakautensa hengessä, yhdistellen renessanssin hienostuneita julkisivuja klassisiin pylväisiin, kullattuihin kattoihin ja avariin sisäpihoihin.

Fabien geff

Louvren kohtalo muuttui ratkaisevasti Ranskan vallankumouksen aikaan, kun palatsi avattiin yleisölle museona myöhäisellä kahdeksannellatoista vuosisadalla. Nyt kaikilla oli mahdollisuus vaellella saleissa ja nähdä aarteita, jotka aiemmin kuuluivat vain kuninkaallisille. Kokoelma karttui erityisesti Napoleonin valtakaudella – hänen sotaretkensä toivat Louvreen mestariteoksia ja antiikin esineitä eri puolilta Eurooppaa ja kauempaakin. Osa palautettiin lopulta takaisin kotimaihinsa, mutta moni tunnettu työ jäi paikoilleen inspiroimaan vierailijoita sukupolvesta toiseen.

Louvre on kokenut myös historian myrskyt. Molempien maailmansotien aikana museon työntekijät siirsivät salaa tuhansia taideteoksia – mystisestä Mona Lisasta aina mahtavaan Samothraken Nikeen – turvaan maaseudun kartanoihin. Kun rauha vihdoin palasi, Louvrea restauroitiin huolellisesti, suojellen sekä kokoelmia että kulttuuriperintöä.

Tänä päivänä museovierailu alkaa modernin lasipyramidin juurelta, missä uudet linjat kohtaavat vanhan kivipalatsin arvokkuuden. Museon sisällä suuret galleriat on jaettu kahdeksaan osastoon. Egyptiläisten muinaisesineiden kokoelma avaa näkymiä faaraoiden arkeen ja uskomuksiin. Viereisillä käytävillä seurataan Kreikan ja Rooman kulttuurin kehitystä veistosten, mosaiikkien ja temppelien kautta. Islamilaisen taiteen salit puolestaan säihkyvät yksityiskohtaisilla ornamenteilla, keramiikalla ja taidokkaalla metallityöllä, esitellen vuosisatojen mittaista luovuutta Espanjasta Intiaan.

Maalausten parissa kohtaavat Leonardo da Vincin arvoituksellinen Mona Lisa, Delacroix’n intohimoinen Vapaus johtaa kansaa sekä muiden mestareiden, kuten Rafaelin, Vermeerin ja Rembrandtin teokset. Veistosten ja koriste-esineiden osastot tarjoavat nähtäväksi niin marmorisia sankareita kuin kuninkaallisia jalokiviä ja hienostuneita seinävaatteita. Jokainen galleria kertoo oman tarinansa eri sivilisaatiosta tai taidesuuntauksesta – mestariteokset kuvastavat kulttuurien ja aikojen suuria muutoksia.

Vanhat ja uudet ajatukset limittyvät Louvressa kaikkialla. Kellareista löytyy keskiaikaisia muureja, ylemmissä kerroksissa avautuvat seitsemännentoista vuosisadan luksussalongit – kiveä, puuta ja lasia kerrostuneena vuosisatojen läpi. Lasipyramidi, jonka arkkitehti Ieoh Ming Pei suunnitteli kahdennenkymmenennen vuosisadan loppupuolella, yhdistää rakennuksen antiikin hengen ja uudistuvan tulevaisuuden rohkealla tavalla.

Louvre on paljon enemmän kuin kokoelma mestariteoksia. Se ilmentää ranskalaisen kulttuurin kehitystä – matkaa monarkiasta vallankumouksiin, sotien kautta nykyaikaan ja uuden etsimiseen. Museon tarinat heijastavat kansakunnan ylpeyttä, avoimuutta maailmaa kohtaan ja päättäväistä halua säilyttää kauneus sekä rohkaista luovuutta. Kaikille, joita kiinnostaa taide, arkkitehtuuri tai elämänmeno Pariisissa, Louvre on kohde, jota ei kannata ohittaa – paikka, jossa maailman yhteinen perintö kohtaa toisensa yhden loistokkaan katon alla.